Perhematkailua Maailman Ääriin
A he nani Kaua’i ’ea (Beautiful Kaua’i) ’O ku’u ’aina (My homeland) A he nani Ha’ ena ’ea (Beautiful is Ha’ena) I na pali ’o ahi (With the cliffs where the firebrands were hurled) A he nani Kalalalu ’ea (Beautiful is Kalalau) Na pali o Ko’olau (And the cliffs of Ko’olau) Ha’ina ka puana ’ea …
I luna la i luna (up up above) Na manu o ka lewa (Birds fly in the sky) I kai la i kai (In the sea, the sea) Na i’ a o ka moana (The fishes of the ocean) Ha’ina mai ka puana (Tell the refrain) A he nani ke ao nei (Of this beautiful …
Heräsimme ennen viittä eli ihan kohtuuttoman aikaiseen. Aamutoimet suoritimme minimisti, mutta facessa minun oli käytävä katsomassa oliko äiti laittanut viestiä Melestä. Diagnoosi oli niin vakava kuin olin pelännyt. Melellä oli todettu selkäydinstenoosi väärin kehittyneen selkärangan takia ja hypokalemia. Se aiheuttaa takajalkojen ongelmia. Mahdollisesti myös suolen kehityshäiriö, kun maha oli täynnä ruokaa. Se selittäisi hänen huonon …
Ajoimme pohjoiseen ja sademetsän läpi lähelle Princevilleä. Siellä oli lookout alas viljelymaille ja niiden takana kohoaville vuorille. Princeville näytti olevan vain yksi pieni shopping plaza ainoan pohjoiseen johtavan tien varrella. Hanalei sen sijaan näytti levittäytyneen laajemmalle. Hippimäisessä sympaattisessa kylässä oli pieniä puoteja tien varrella, mutta myös muutama kauppakeskittymä ja yksi vanha koulu oli muutettu myös …
Aamu alkoi jännittävissä merkeissä jo klo 6.30 kun oli herättävä. Olin reilu viikko sitten päättänyt vihdoin kokeilla sukeltamista ja tänään oli sitten h-hetki. Ajoimme Po’ipuun. Minua alkoi jännittää aika kovasti, mutta tiesin, että palkinto oli luvassa. Koloa Landing, johon menimme, oli pieni kivinen poukama. Sukellusporukassa oli kolme muuta sukeltajaa, joista yksi nainen oli myös ensikertalainen. …
Tänään sitten niin väsytti aamulla. Meillä oli ajatusta lähteä aktivoitumaan klo 11, mutta siitä ei tullut mitään. Jäimme vain nukkumaan. Klo 16 lähdimme Luau-illalliselle Kilohanaan Lihuen viereen. Kilohanan luauta oli kehuttu saaren parhaaksi ja vaikka en ollut aikonutkaan mennä minkäänlaiseen luauun Hawai’illa niin jostakin syystä sitten kuitenkin halusin. Hawai’in Luau on iltajuhla, jonne mennään Hawai’i-paidoissa …
Lähdimme tänään ensimmäistä kertaa Kaua’in pohjoispuolelle, jossa emme olleet viime kerralla ehtineet käydä. Matkalla kohti pohjoista, ohitimme monta autiota rantaa. Puolen tunnin ajamisen jälkeen meille selvisi, että pohjoispuoli oli todella näkemisen arvoinen. Pienet kaupungit Princeville ja Hanalei ovat kuin satumaassa, aivan vehreiden vuorten kupeessa. Korkeimmat huiput olivat pilvien peitossa. Kaua’in pohjoispuoli onkin paljon sateisempi ja …
Tänään ohjelmassa oli käydä tsekkaamassa vanha tuttumme Po’ipu Beachiä, mutta hieman eri tavalla kuin viimeksi, nimittäin päätimme kokeilla body boardingia. Po’ipu sijaitsee Kaua’in eteläosassa Koloa Townin lähellä. Sinne ajaa Lihuesta puolisen tuntia. Koko saaren ajaa ympäri (tai niin ympäri kun sen voi ajaa) alle kahdessa tunnissa. Koloaan johtaa kaunis Tree Tunnel Maluhia Roadilla. Po’ipu Beach …
Poistuimme puolen päivän aikaan huoneesta ja pakkasimme tavaramme autoon. Kävimme tsekkaamassa Kalapakin kaupat, mm. Nui Lifen, pienen mekkopuodin, josta olin viimeksikin ostanut tahitikuosisen mekon. Siellä oli erittäin mukava naismyyjä, jonka kanssa tuli juteltua puolisen tuntia Kaua’ista, sen hienoista mestoista, tanssista, Polynesialaisesta kulttuurista, vaikka mistä. Lopulta päädyimme kaikki siihen, että meidän on muutettava tänne.
Heräsimme puoli yhdentoista aikaan viimeistelemään pakkaukset ja lähdimme ajamaan Kahuluihin. Auton palautus oli kätevää ja shuttle vei meidät nopeasti terminaaliin. Ilmastoimaton lentokenttä oli hieman tukala. Turvatarkastusjonossa meille selvisi, että Antti oli saanut sellaisen boarding passiin, jolla pääsi ohitusjonosta turvatarkastukseen, mutta minä en ollut saanut. Mikähän järki siinä oli, että saman porukan ihmiset saavat eri arvoisen …